Vuosi 1918

Kuinka vuoden 1918 tapahtumat Suomessa etenivät? Miten sisällissota repi kansakuntaa ja miten sen jälkeen jatkettiin eteenpäin? Aikajanalla voit tarkastella ajanjakson keskeisiä tapahtumia.

jatka

1.1.1918

Vuosi 1918 alkaa ristiriitaisissa tunnelmissa. Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli vuoden 1917 viimeisinä hetkinä tunnustanut Suomen itsenäisyyden, mutta kansakunta oli matkalla kohti synkkiä aikoja. Elintarviketilanne oli muuttumassa katastrofaaliseksi ja talous oli romahtanut. Valtataistelu oli kiihtynyt äärimmilleen. Marraskuun yleislakkoa oli seurannut väkivallan ja anarkian aika. Eri puolilla maata on jo yli 500 suojeluskuntaa ja järjestyskaartia, jotka varustautuivat kuumeisesti. Suuressa maailmassa maailmansota jatkuu ja Venäjä luisuu kohti sisällissotaa.

Satiirilehti Fyrenin näkemys itsenäistymisajasta unelmissa.
Satiirilehti Fyrenin näkemys itsenäistymisajasta käytännössä.

Satiirilehti Fyrenin näkemys itsenäistymisajasta unelmissa ja käytännössä.

Lehtileike

4.1.1918

Venäjän työläis- ja sotilasneuvostojen keskuskomitea vahvistaa Suomen itsenäisyyden tunnustamisen. Heti tämän jälkeen tunnustus saadaan Ruotsilta ja Ranskalta.  Seuraavien päivien aikana Saksa, muut Pohjoismaat sekä useat eurooppalaiset valtiot tunnustavat Suomen itsenäisyyden.

6.–9.1.1918

Vallankumousta vaativa Helsingin työväen järjestyskaarti irtautuu keskusorganisaatiosta ja julistautuu punakaartiksi. 8. päivänä se valtaa itselleen entisen kenraalikuvernöörin palatsin, jota aletaan Pietarin esimerkin mukaisesti kutsua "Smolnaksi". Seuraavana päivänä punakaarti ottaa yhteen Sipoon suojeluskunnan kanssa.

Kenraalikuvernöörin talo.

Kenraalikuvernöörin talo. Helsingin Kuvalehti 19.1.1918

Lehtileike

7.1.1918

Yleinen elintarviketarkastus alkaa. Viranomaisten tavoitteena on saada tarkka kuva suomalaisten elintarvikevarastoista. Kansakunnan yhteisistä varastoista puuttuu usean kuukauden ruokavarat ja etenkin 1,4 miljoonaa elintarvikekorttien varassa elänyttä suomalaista uhkaa kevättalvella nälänhätä. Seuraavina päivinä käy ilmi, ettei  yhteiskuntaryhmien keskinäinen luottamus enää riitä yleiseen varastojen tarkastamiseen. Operaatio epäonnistuu monilla paikkakunnilla.

8.1.1918

Eduskunta kokoontuu vuoden ensimmäiseen täysistuntoon ja saa senaatilta tiedonannon ulkovaltojen antamista tunnustuksista itsenäisyydelle. Svinhufvud toteaa Suomen olevan nyt riippumaton ja puolueeton valtio. Eduskunnan puhemiehen kiitospuheen jälkeen eduskunta nostattaa kolminkertaisen eläköön-huudon itsenäisyyden tunnustaneille kansakunnille sekä "raikkaan eläköön-huudon" vapaalle Suomelle.

12.1.1918

Kiivaiden keskustelujen jälkeen eduskunta päättää äänin 97-85 oikeuttaa senaatin "lujan järjestysvallan luomiseen". Anarkiaan ja vastakkainasetteluun sortuneella kansakunnalla ei ollut omaa armeijaa eikä yleisesti tunnustettua poliisijärjestelmää. Kysymys järjestysvallasta on tulenarka, sillä työväestö epäilee senaatin toimien olevan suunnattuja järjestyskaarteja vastaan.

13.1.1918

Suomen itsenäisyyden tunnustamisen virallinen pääjuhla järjestetään Kansallisteatterissa. Valtiovallan edustajien lisäksi juhlayleisössä on politiikan, tieteen ja kulttuurin merkkihenkilöitä sekä pääkaupungin asukkaita. Myös keskeiset naapurimaat ja suurvallat lähettivät edustajansa paikalle. Työväen edustajat eivät juhlaan osallistu, vaan pääkaupungin työväestö järjestää oman juhlansa muutamaa päivää myöhemmin. Kansallisteatterin juhlan tunnelma oli yhtä aikaa harras ja riehakas – Suomen itsenäistyminen oli viimein toteutumassa!

Juhlintaa Kansallisteatterissa 13.1.1918.

14.–15.1.1918

Paine ulkoparlamentaariseen toimintaan kasvaa työväestön keskuudessa. Muun muassa Helsingin punakaarti vaatii vallankumouksen tielle lähtemistä. 15.1. Sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta julkaisee "Köyhälistön voimat kokoon" -julistuksen, jossa se syyttää senaattia aikeista hyökätä työväestöä vastaan ja kehottaa työväenkaarteja tiivistämään rivejään. Julistuksen keskeisenä tavoitteena on pitää aloite edelleen puoluejohdon käsissä.

Lehtileike

16.1.1918

Senaatti antaa sotilaskomitealle valtuudet järjestää suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Edellisenä päivänä komitean puheenjohtajaksi valittu Mannerheim valtuutetaan joukkojen ylipäälliköksi. Pari päivää myöhemmin sotilaskomitea siirtyy Helsingistä Vaasaan.

Mannerheim Carl Gustaf Emil
Sibelius Jean

19.1.1918

Helsingin yliopiston lukukauden avajaisjuhlasta muodostuu jääkäriliikkeen ja Saksan kiitosjuhla, jossa akateeminen sivistyneistö juhli jääkäreitä itsenäisyyden takuumiehinä. Ohjelmaan kuului myös Sibeliuksen Jääkärien marssin kotimaan kantaesitys. Juhlaliputuksessa ovat rinnakkain Suomen leijonalippu, ylioppilasjärjestöjen liput sekä jääkärien lippu.

17.–24.1.1918

Tammikuun puolivälin jälkeen nähdään monin paikoin kahakoita ja yhteenottoja, jotka liittyvät erityisesti eri osapuolien yrityksiin saada joukkojaan aseistettua. Viipurissa tilanne eskaloituu jo sodan partaalle. Myös kaupungin venäläiset varuskunnat osallistuvat tapahtumiin. Tapahtumat kiihdyttävät tunteita koko maassa ja molempien ryhmien lehdissä syytetään vastapuolta väkivaltaisuuksien aloittamisesta. Senaatti ja venäläiset pyrkivät vielä etsimään ratkaisua neuvottelujen kautta.

Viipuri, tuntematon punakaartilainen.

Viipuri, tuntematon punakaartilainen.

Lehtileike

23.–26.1.1918

Työväen järjestyskaartin yleisesikunta antaa Kymenlaakson kaarteille salaisen liikekannallepanomääräyksen. Kaarteja tarvitaan Pietarista pian saapuvaksi odotetun asejunan suojaamiseen. Tilanne asettaa empivän sosiaalidemokraattien puoluejohdon vaikeiden päätösten äärelle: sota oli syttymässä. Puolueorganisaatiota muutettiin perustamalla toimeenpaneva komitea, jonka johtoon tulivat vallankumousta kannattaneet miehet. 26.1. toimeenpaneva komitea ilmoitti olevansa korkein vallankumouksellinen elin ja saman päivän iltana se antoi kaarteille liikekannellepanomääräyksen.

21.–26.1.1918

21.–26.1. Paikalliset suojeluskunnat ryhtyvät eri puolilla Karjalaa ja Pohjanmaata omatoimisesti riisumaan alueensa venäläisiä varuskuntia aseista sekä sabotoimaan liikenneyhteyksiä apujoukkojen lähettämisen estämiseksi. Samalla senaatin edustajat käyvät Helsingissä neuvotteluja venäläisten aluekomitean kanssa. Neuvottelujen jälkeen venäläiset ilmoittavat 26.1. joukkojensa pysyvän puolueettomina.

Venäläinen Vaasan sotilasneuvosto.
Lehtileike

25.1.1918

Yhteenottojen levitessä senaatti julistaa suojeluskunnat hallituksen joukoiksi.

26.1.1918

Vallankumoushuhujen kiihtyessä senaattorit Frey, Pehkonen ja Renvall poistuvat Helsingistä iltajunalla ja suuntaavat Vaasaan. Samalla pääkaupungin suojeluskuntalaiset saavat käskyn poistua kaupungista ennen väkivaltaisuuksien alkamista. Illalla Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyvät Suomen punaiseksi kaartiksi, jonka ylipäälliköksi nimitetään Eero Haapalainen. Yöllä työväentalon torniin nousee punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi.

Vallankumouksen sydän eli Helsingin työväentalo.

27.1.1918

Helsingissä julkaistaan vallankumousjulistuksia ja kaupunki on täynnä huhuja. Vallankumouksen aloitus kuitenkin viivästyy ja toiminta käynnistyy vasta myöhään yöllä. Vangittaviksi julistetut senaattorit ja muut porvarillisten puolueiden johtohahmot ehtivät piiloutumaan. Samaan aikaan punaisten odottama asejuna lähtee Pietarista kohti Suomea.

Lehtileike
Vangittuja venäläisiä Vaasassa.

Vangittuja venäläisiä Vaasassa.

27.–31.1.1918

Mannerheimin johtamat suojeluskunnat aloittavat 27.1. illalla venäläisten varuskuntien aseistariisunnan Pohjanmaalla. Kuukauden loppuun mennessä keskeiset varuskuntapaikkakunnat ovat suojeluskuntien hallussa. Paikoin sotilaiden aseistariisuminen tapahtuu lähes verettömästi, mutta muun muassa Vaasassa, Kristiinankaupungissa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa kaatuneita tulee molemmin puolin. Varuskuntien antautuminen turvaa muodostumassa olleen valkoisen Suomen selustan ja samalla suojeluskuntien krooninen pula aseista helpottaa hieman.

28.1.1918

Punakaarti ottaa Helsingin haltuunsa ja siitä tulee punaisen Suomen pääkaupunki. Punaisten hallitukseksi asetetaan kansanvaltuuskunta, pääkaupunkiin julistetaan yleislakko ja porvarillisten lehtien julkaiseminen kielletään.

Lehtileike
Lehtileike

28.–29.1.1918

Porvarilliset puolueet julkaisevat yhteisen vetoomuksen, jossa sosiaalidemokraattien todetaan nousseen väkivalloin vastustamaan laillista hallitusvaltaa. Kansalaisia vaaditaan noudattamaan laillisen hallitusvallan edustajien käskyjä. Samalla senaatti kehottaa punaisten alueelle jääneitä virkamiehiä ryhtymään lakkoon ja virkamiesyhdistykset yhtyvät kehotukseen. Virkamieslakko toteutuukin lähes täydellisenä, mikä pakottaa punaiset käyttämään valtavasti voimavarojaan valtion- ja paikallishallinnon uudelleenrakentamiseen.

31.1.1918

Helsingistä vallankumouksen alta Vaasaan siirtyneet senaattorit Alexander Frey, E. Y. Pehkonen sekä Heikki Renvall ja muita reittejä paikalle saapunut Juhani Arajärvi muodostavat ns. Vaasan senaatin. Punaisten pyrkimykset vallan kaappaamisesta senaatin vangitsemisella oli olivat näin epäonnistuneet. Vaasasta tuli valkoisen Suomen pääkaupunki. Myöhemmin myös Svinhufvud ja Jalmar Castrén liittyvät Vaasan senaatin riveihin.

Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P.E. Svinhufvud, Heikki Renvall ja Alexander Frey.
Parviainen Oy:n 5 mk seteli

31.1.1918

Alkavan sodan osapuolet tarvitsevat kipeästi varoja sodankäymiseen. Punaiset ottavat Suomen pankin haltuunsa ja tekevät siitä yksityispankkien mentyä lakkoon myös punaisen Suomen rahaliikennettä hoitavan rahalaitoksen. Pankin kultavarat olivat Kuopiossa, joten ne jäivät Vaasan senaatin haltuun. Sodan aikana molemmat osapuolet joutuivat painattamaan rahaa ja maksusitoumuksia. Samalla ne  julkaisivat yleisölle varoituksia, joissa vastapuolen rahat ja maksusitoumukset julistettiin arvottomiksi.

27.1.–27.2.1918

Sodan rintamalinjat syntyvät vähitellen ensimmäisten viikkojen aikana. Molemmin puolin joukkojen järjestelyt ja aseistaminen ovat sodan syttyessä pahasti kesken, joten ensimmäisten päivien aikana toiminta on paikallista ja haparoivaa. Ensimmäisessä vaiheessa molemmat osapuolet pyrkivät ottamaan haltuun keskeisiä liikenteen solmukohtia sekä varmistamaan oman alueensa hallinnan. Rintamalinja muodostuu vähitellen linjan Pori-Tampere-Heinola-Mikkeli-Lappeenranta-Viipuri pohjoispuolella. Helmikuun aikana rintaman selustaan jääneiden vastapuolen joukkojen vastarinta kukistetaan. Ensimmäisen vaiheen viimeisinä taisteluina voidaan pitää punaisen Varkauden kukistumista 21.2.1918 ja Länsi-Uudenmaan taistelujen päättymistä suojeluskuntien antautumiseen 27.2.1918. Kahakointi alkaa muuttua sodankäynniksi, paikoin taisteluihin osallistuu kerrallaan jo toista tuhatta miestä ja tappiotkin lasketaan kymmenissä hengissä. Sankarihautausmaat alkavat täyttyä. Selustan puhdistamisen yhteydessä sotavankien määrä alkaa kasvaa ja paikoin vangittuihin kohdistetaan julmaa terroria. Muun muassa Suinilan ja Varkauden terroriteot kiihdyttävät tunteita entisestään.

Oulun vapaaehtoinen rintamakomennuskunta lähdössä rintamalle.

Oulun vapaaehtoinen rintamakomennuskunta lähdössä rintamalle.

Miehikkälän punakaarti helmikuussa 1918.

Miehikkälän punakaarti helmikuussa 1918.

Jääkärikapteeni Tauno Juvosen hautajaiset Torniossa.

Jääkärikapteeni Tauno Juvosen hautajaiset Torniossa.

Punakaartilaisten hautajaiset Helsingin Mäntymäellä.

Punakaartilaisten hautajaiset Helsingin Mäntymäellä.

Pukkilan Vallankumousoikeuden istunto 20/III 1918.

Pukkilan Vallankumousoikeuden istunto 20/III 1918.

1.2.1918

Kansanvaltuuskunta antaa väliaikaisen lain vallankumousoikeuksien perustamisesta. Vallankumousoikeudet asetetaan kuntakohtaisesti ja niiden jäsenet valitaan järjestäytyneestä työväestöstä. Vallankumousylioikeus aloittaa toimintansa Helsingissä 21.2.

5.2.1918

Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud yrittää paeta Helsingistä lentokoneella, mutta tekninen vika pakottaa koneen palaamaan Hermannin rantaniityn lentoasemalle.

09.2.1918 Vapaa sana no 1

9.2.1918

Molemmat sotivat osapuolet kieltävät vastapuolta tukevien tiedotusvälineiden toiminnan alueellaan. Vastavetona etenkin valkoiset ryhtyvät julkaisemaan maanalaisia tiedotuslehtiä, joista kuuluisin on Helsingissä julkaistu Vapaa Sana - Fria Ord. Sen ensimmäinen numero julkaistaan 9.2.1918.

10.2.1918

Keskusvaltojen ja Venäjän rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa katkeavat tuloksettomina, kun bolsevikit pitävät Saksan vaatimuksia liian kovina.

11.2.1918

Kansanvaltuuskunta päättää ryhtyä käynnistämään sellaisia teollisuuslaitoksia, joiden omistajat ovat julistaneet työsulun. Päätös ei suoraan koskenut teollisuuslaitoksien omistussuhteita, mutta siirsi päätösvallan toiminnasta työväestölle.

Yksi työväestön käynnistämistä tehtaista oli Huberin vesijohtoliike Helsingissä.
Lehtileike

14.2.1918

Työväen pääneuvosto eli punaisen Suomen eduskunta kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa. Pääneuvoston edustajapaikat on jaettu puolueen, kaartin ja ammattiyhdistysliikkeen kesken.

Jääkäreitä kuljettaneet alukset matkalla kohti Suomea.

14.2.1918

Jääkäreiden 950 miehen suuruista pääjoukkoa kuljettavat laivat lähtevät Libausta kohti Suomea.

15.2.1918

Ruotsin laivaston aluksia saapuu Ahvenanmaalle ilmoittaen tehtäväkseen siviilien suojelemisen. Seuraavien päivien aikana saarien hallinnasta taistellaan ja neuvotellaan venäläisten, valkoisten, punaisten sekä ruotsalaisten kesken. Maaliskuun alkuun mennessä saariryhmä on kokonaisuudessaan ruotsalaisten hallussa.

Ruotsalainen panssarilaiva Thor Ahvenanmaalla.
Lehtileike

18.2.1918

Saksa aloittaa uudelleen hyökkäysoperaatiot maailmansodan itärintamalla. Joukot etenevät syvälle Ukrainaan sekä Baltian kautta kohti Pietaria. Viron alueen saksalaiset saavat haltuunsa helmikuun loppuun mennessä. Saksalaisten eteneminen aiheuttaa uuden uhkan niin Helsingin kuin Pietarinkin vallankumoushallituksille.

Lehtileike

18.2.1918

Jääkärien etujoukko, kaikkiaan 85 miestä, saapuu Vaasaan.

Lehtileike

18.2.1918

Vaasan senaatti antaa julistuksen yleisestä asevelvollisuudesta. Julistus pohjautuu vuoden 1878 asevelvollisuuslakiin. Kutsunnat alkavat 25.2. ja niihin kutsutaan kaikki vuoden 1917 loppuun mennessä 21-40 vuotta täyttäneet miehet.

21.2.–5.3.1918

Punaiset käynnistävät yleishyökkäyksen kaikilla rintamilla. Vaapaehtoisuuteen perustunut ja heikosti koulutettu punakaarti ei sovellu hyökkäyssodankäyntiin, joten operaation tulokset jäävät vaisuiksi. Vastaavasti myös valkoisten vastahyökkäykset päättyvät laihoin tuloksin.

Kauno Kosken maalaus punakaartilaisten hyökkäyksestä Sääksjärven taistelussa Mäntsälässä 7.2.1918.
Saksalaissotilaat nousevat laivaan Danzigissa.

21.2.1918

Saksalaiset ilmoittavat senaatin Berliinin asianhoitajalle Edvard Hjeltille suostuneensa suomalaisten avunpyyntöön. Itämeren divisioonan perustamiskäsky annetaan seuraavana päivänä ja joukkoja ryhdytään kokoamaan Danzigiin (Gdansk). Päätös retkikunnan lähettämisestä tehdään 25.2.

24.2.1918

Viron maapäivät julistavat maan itsenäiseksi, mutta saksalaiset valtaavat Tallinnan seuraavana päivänä.

25.2.1918

Jääkäreiden pääjoukko saapuu Vaasaan. Seuraavana päivänä järjestetään suuri paraati, jonka vastaanottaa kenraali Mannerheim. Vaasan senaatin tervehdyksen esittää Heikki Renvall. Paraati on jääkäripataljoonan viimeinen yhteinen esiintyminen. Tämän jälkeen jääkärit hajautetaan valkoisen armeijan joukkoihin.

Kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim tervehtii jääkäreitä Vaasan torilla 26.2.1918.
Lehtileike

25.2.1918

Helsinkiin alkaa saapua Virosta pakenevia laivasto-osastoja ja siviilejä.

25.–27.2.1918

Molempien osapuolien johtajat pyrkivät hillitsemään terroria. Valkoisen armeijan ylipäällikkö Mannerheim antaa vangittujen punaisten kohtelusta 25.2. määräyksen, jolla pyritään estämään kenttäoikeuksien summittaisia kuolemantuomioita. Samalla hän antaa kuitenkin myös "ammutaan paikalla" -sanoista tunnetun käskyn rintaman takana tavattujen punaisten kohtelusta. 27.2. punaisten johto antaa puolestaan julistuksen "julmuuksia vastaan", jolla pyritään hillitsemään kaartien väkivallantekoja. Käytännössä toimenpiteet eivät sanottavasti hillitse kummankaan osapuolen terroria.

Punakaartilaisten teloitus Länkipohjassa 17.3.1918 Länkipohjassa.

1.3.1918

Kansanvaltuuskunta ja bolševikit allekirjoittavat Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen, jossa määritellään valtioiden rajat ja suhteet. Pari päivää myöhemmin Senaatintorilla järjestetään suuri kansalaiskokous sopimuksen juhlistamiseksi.

Lehtileike
Lehtileike

3.3.1918

Bolševikkien Venäjä joutuu sotilaallisen romahduksen uhatessa suostumaan Saksan antamiin rauhanehtoihin. Rauhansopimus allekirjoitetaan Brest-Litovskissa 3.3.1918. Sopimuksessa venäläiset luopuvat imperiumin läntisistä alueista ja sitoutuvat vetämään joukkonsa Suomesta.

3.3.1918

Helsingin valkokaarti onnistuu kaappaamaan jäänmurtaja Tarmon. Samalla senaatin puhemies Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén pääsevät pakenemaan punaisesta Helsingistä. Kaapattu alus viedään saksalaisten hallussa olleeseen Tallinnaan, josta senaattorien matka jatkuu Saksan kautta Vaasaan.

Valkoisten kaappaama jäänmurtaja Tarmo.
Saksalaisten maihinnousu Eckerössä Ahvenanmaalla.

5.3.1918

Saksalaiset sotalaivat saapuvat Ahvenanmaalle. Eckerössä käydyissä Saksan ja Ruotsin neuvotteluissa saksalaiset saavat ruotsalaisilta sitoumuksen olla puuttumatta saksalaisten joukkojen toimintaan Ahvenanmaalla. Pian ruotsalaiset ryhtyvät vetämään joukkojaan saarilta.

7.3.1918

Suomen ja Saksan rauhansopimus lisäosineen allekirjoitetaan Berliinissä. Sopimus tuo Suomelle Saksan tuen, mutta samalla Suomi käytännössä siirtyy Saksan etupiiriin ja holhoukseen.

Lehtileike
Punaisten panssarijuna Karjalan rintamalla Säiniön lähistöllä taistelujen jälkeen.

Punaisten panssarijuna Karjalan rintamalla Säiniön lähistöllä.

8.–23.3.1918

Punaiset ryhtyvät uuteen yleishyökkäykseen. Verrattain suurista joukkojen keskittämisistä ja panssarijunien aktiivisesta tuesta huolimatta läpimurtoja ei suuressa mittakaavassa nähdä. Ainoastaan taistelu Heinolasta päättyy punaisten voittoon.

9.3.1918

Amiraali Kempin johtaman englantilaisen laivasto-osaston merijalkaväki nousee maihin Murmanskin satamassa. Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukana maailmansodan itärintaman taistelut ovat päättyneet, joten ympärysvallat pyrkivät vahvistamaan läsnäoloaan Venäjällä.

12.3.1918

Valkoisen armeijan ylipäällikkö Mannerheim antaa käskyn suurhyökkäyksestä kohti Tamperetta. Tavoitteena on ratkaista sota ennen saksalaisten mahdollista maihinnousua. Operaatio alkaa 15.3. Aluksi suunnitelmana on saartaa ja tuhota punaisten joukot Tampereen pohjoispuolella, mutta punaiset onnistuvat perääntymään kaupunkiin. Näin ratkaisutaistelu siirtyy Tampereelle, jonka saarros valmistuu kymmenen päivää operaation alkamisen jälkeen.

Patruunoiden jako ennen taisteluja.

Patruunoiden jako ennen taisteluja.

Venäjän Itämeren laivaston sota-aluksia talvehtimassa Helsingin Eteläsatamassa.

Venäjän Itämeren laivaston sota-aluksia talvehtimassa Helsingin Eteläsatamassa.

12.3.1918

Venäjän Itämerenlaivasto alkaa siirtää laivojaan Helsingistä Kronstadtiin. Viimeiset laivat pakenevat kaupungista vasta huhtikuussa juuri ennen saksalaisten saapumista.

20.3.1918

Eero Haapalainen erotetaan punakaartin ylipäällikön tehtävistä. Tilalle asetetaan kolmihenkinen johtoryhmä, johon kuuluvat Adolf  Taimi, Evert Eloranta ja Eino Rahja.

Maailmansodassa saksalaisten hyökkäys länsirintamalla.

21.3.1918

Maailmansodassa saksalaiset aloittavat itärintamalta siirretyillä joukoilla vahvistetuin voimin suurhyökkäyksien sarjan länsirintamalla. Tavoitteena on ratkaista sota ennenkuin Yhdysvaltain joukkojen saapuminen mantereelle muuttaa voimasuhteita ratkaisevasti. Saksalaiset etenevät seuraavien viikkojen aikana usealla rintamalohkolla, mutta läpimurto jää saavuttamatta.

24.3.1918

Senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Svinhufvud saapuu Vaasaan.

Lehtileike
Näköala Näsilinnan katolta Santalahteen ja Lielahteen päin.

24.3.1918

Valkoiset valtaavat Lempäälän ja saavat näin katkaistua Tampereen yhteydet etelään. Saartorengas kiristyy täydelliseksi 26.3. mennessä.

25.–28.3.1918

Valkoisten alkuperäinen tavoite vallata Tampere 25.3. tyrehtyy punaisten voimakkaaseen vastarintaan ja hyökkäysjoukkojen kulumiseen. Alkuperäisestä suunnitelmasta säästää asevelvollisuusjoukkoja myöhempiin taisteluihin joudutaan luopumaan. Näin Kalevankankaan taisteluun lähetetään asevelvollisten 2. jääkärirykmentti ja vapaaehtoisista koottu Ruotsalainen prikaati. Taistelu osoittautuu yhdeksi sodan verisimmistä. Valkoiset onnistuvat etenemään, mutta läpimurto jää puuttumaan. Verinen kiirastorstai aiheuttaa molemmille puolille suuria miehistötappioita ja valkoisen armeijan hyökkäys pysähtyy viideksi päiväksi.

Kalevankankaan kaupunginosaa taistelujen jälkeen.

Kalevankankaan kaupunginosaa.

Tokoin viljajuna Helsingin rautatieasemalla.

30.3.1918

Punaisen Suomen pääkaupungissa juhlitaan ensimmäisen viljajunan saapumista. Bolševikkihallitus oli luvannut punaisille viljaa, jos nämä pystyisivät itse järjestämään kuljetukset. Venäjälle oli lähetetty useampia junia, mutta retkikunnat olivat kohdanneet lukuisia vastoinkäymisiä. Elintarvikepula oli pääkaupungissa kärjistymässä nälänhädäksi, joten ensimmäinen viljajuna sai juhlavastaanoton.

30.3.1918

Eino Rahjan johtamat punaiset aloittavat hyökkäyksen Lempäälässä Tampereen saarroksen purkamiseksi. Taistelut jatkuvat päivien ajan, mutta valkoisten saartorengas kestää.

Lehtileike
Saksalaiset kuljetuslaivat lähdössä Suomeen.

1.4.1918

Saksan Itämeren divisioonan kuljetuslaivat lähtevät Danzigista kohti Suomea.

2.4.1918

Kansanvaltuuskunta antaa lain yleisestä työvelvollisuudesta. Sen avulla punaiset viranomaiset ja kaarti voivat käyttää pakkokeinoja mm. lakkoilevia virkamiehiä kohtaan.

Lehtileike

3.–6.4.1918

Valkoiset kukistavat ankarien taistelujen jälkeen Punaisen Tampereen. Kovasta vastarinnasta huolimatta punakaarti ei lopulta kykene torjumaan eri suunnista tullutta hyökkäystä. Tampeeren keskustan valkoiset saavat haltuunsa 5.4. ja viimeiset punaiset antautuvat Pispalassa seuraavana aamuna. Taistelussa menehtyy yhteensä noin 2 000 henkeä ja taistelun jälkeisessä terrorissa ammutaan toista sataa punaista. Noin 11 000 punakaartilaista vangitaan. Myös kaupungin aineelliset tappiot ovat suuria. Sodan lopputuloksen kannalta Tampereen taistelu tarkoitti punaisille lopun alkua.

Tampereen taistelun tuhoja.

Tampereen taistelun tuhoja.

Vangittuja punakaartilaisia Tampereen torilla.

Vangittuja punakaartilaisia Tampereen torilla.

3.4.1918

Saksan Itämeren divisioona nousee maihin Hangossa.

Saksalaiset sotilaat nousevat maihin; taustalla palaa venäläisiä laivoja.

3.4.1918

Helsingin sotasatamaan maailmansodan vuoksi sijoitettu englantilainen laivasto-osasto saa määräyksen upottaa sukellusveneensä Harmajan edustalle. Huhujen keskellä eläneille pääkaupunkilaisille englantilaisten toimet olivat selvä merkki saksalaisten lähestymisestä.

4.4.1918

Saksalaisten maihinnousu pakottaa kansanvaltuuskunnan päättämään punaisten hallinnon ja sodanjohdon siirtämisestä Viipuriin. Operaatio saadaan päätökseen 9.4.

Lehtileike

5.4.1918

Saksalaisten ja venäläisten edustajat allekirjoittavat Hangon sopimuksen, jonka mukaan Itämeren laivasto pysyy puolueettomana. Samalla venäläiset ryhtyvät evakuoimaan toimintakuntoisia laivojaan punaisten alueelta mm. Viaporin linnoitusalueen sotasatamasta Helsingistä.

Venäjän Itämeren laivastoa lähdössä kohti Pietaria 10.4.1918

Venäjän Itämeren laivastoa lähdössä kohti Pietaria.

7.4.1918

Eversti Otto von Brandensteinin johtama saksalainen sotilasosasto nousee maihin Loviisassa.

Lehtileike

8.–11.4.1918

Saksalaiset etenevät läntisellä Uudellamaalla kohti Helsinkiä. Ruotsin lähetystön välityksellä avataan neuvotteluyhteys saksalaisten ja pääkaupungin punaisten välillä. Helsingin antautumisesta ehditään jo sopimaan, mutta lopulta punaiset päättävät sittenkin taistella pääkaupungista. Helsingin läntinen puolustusketju Leppävaaran linnoituksilla murtuu 11.4., jonka jälkeen tie Helsinkiin on auki.

Saksalaisia joukkoja Gransinmäellä.

8.–11.4.1918

Helsingin maanalainen valkoinen kaarti määrätään hyökkäysvalmiuteen. Tavoitteena on kaupungin valtaaminen ennen saksalaisia. Maanalaisen armeijan mobilisoiminen osoittautuu kuitenkin ylivoimaiseksi operaatioksi. Osa kokoontumispaikoista paljastuu 11.4. ja ryhmät päätyvät kahakoimaan punakaartilaisten kanssa. Käytännössä valkokaartilaiset pääsevät liikkeelle vasta saksalaisten saavuttua.

Aseita kantava Teknillisen korkeakoulun oppilas, neiti Verna Eriksson.

Aseita kantava Teknillisen korkeakoulun oppilas, neiti Verna Eriksson.

Lehtileike

10.4.1918

Punaiset yrittävät tehostaa sotaponnistuksiaan nimittämällä Kullervo Mannerin diktaattoriksi.

8.–13.4.1918

Punaiset luovuttavat Turun, Rauman ja Porin ilman taistelua valkoisille. Punakaartit ja pakolaisjoukot suuntaavat kohti itää. Matkalla perääntyvät joukot tuhoavat ratayhteyksiä.

Lehtileike

12.–13.4.1918

Taistelu pääkaupungista alkaa aamulla 12.4., jolloin saksalaiset hyökkäävät kaupunkiin lännestä. Illalla taisteluun liittyy Katajanokalle iskenyt maihinnousuosasto. Kaupungissa olleet punakaartilaisosastot eivät kykene järjestäytyneeseen vastarintaan ja näin saksalaiset saavat suurimman osan kaupungista haltuunsa ensimmäisenä taistelupäivänä. Punainen Helsinki antautuu 13.4. iltapäivällä. Taistelussa menehtyy yli 400 ihmistä. Taistelujen keskellä kaupungissa oli ollut lähes parisataatuhatta siviiliä, joten tappiot jäivät lopulta verrattain pieniksi. Taistelun yhteydessä ja pian sen jälkeen vangitaan noin 6 200 punaista.

Punaiset heiluttavat antautumislippua Siltasaarenkadulla 13.4.1918.

Punaiset heiluttavat antautumislippua Siltasaarenkadulla 13.4.1918.

Taistelijoita Siltasaaressa.

Taistelijoita Siltasaaressa.

Turun kasarmi palon jälkeen.

Turun kasarmi palon jälkeen.

14.4.1918

Saksalaiset järjestävät Helsingissä suuren voitonparaatin. Suomen pääkaupunki on nyt saksalaisten joukkojen hallussa. Itämeren divisioonan komentaja von der Goltz sijoittaa esikuntansa hotelli Kämpiin sekä Smolnaan.

Saksalaisjoukot voitonparaatissa Helsingin valloituksen jälkeen.

Saksalaisjoukot voitonparaatissa Helsingin valloituksen jälkeen.

Päävartio ja Borgströmin tupakkatehdas.

Päävartio ja Borgströmin tupakkatehdas.

Lehtileike

19.–20.4.1918

Saksalaisten osasto Brandenstein valloittaa Lahden ja katkaisee siten punaisten läntisten joukkojen yhteyden itään. Iltapäivällä 20.4. kaupunkiin saapuu pohjoisesta valkoisen armeijan osastoja, jolloin armeijat saavat yhteyden toisiinsa.

Punavankeja Fellmannin kentällä Lahdessa.

21.4.–2.5.1918

Saartorengas Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen jääneiden punaisten ympärillä kiristyy päivä kerrallaan. Saksalaiset valtaavat Hyvinkään 21.4., Riihimäen 22.4. ja Hämeenlinnan 26.4. Paine kohti itää kasvaa ja ratkaisutaistelut käydään Hauholla, Syrjäntaan kylässä sekä lopulta Lahdessa, Lammilla ja Koskella. Taistelut jatkuvat 2.5. saakka, jolloin viimeisetkin punaisten joukot antautuvat saksalaisille ja valkoisille.

23.–26.4.1918

Valkoisen armeijan hyökkäys Viipuriin alkaa. Molemmilla osapuolilla on alueella yli 15 000 miestä. Punaiset onnistuvat vetämään Karjalan rintaman joukkonsa Viipuriin sekä evakuoimaan johtonsa kaupungista Venäjälle. Valkoisten ensimmäinen hyökkäysoperaatio päättyy 26.4. molempien osapuolien kärsittyä vakavia tappioita.

Lehtileike
Tampereen vankileirin pohjapiirustus.

Tampereen vankileirin pohjapiirustus.

24.4.1918

Sotavankien määrän kasvaessa perustetaan ylipäällikön käskyllä sotaministeriön alaisuuteen sotavankilaitos, jonka tehtävänä on huolehtia sotavankikysymyksen järjestelyistä.

28.4.1918

Valkoiset valloittavat Toijalan, jolloin aukeaa suora rautatieyhteys Helsingistä Pohjanmaalle. Näin valkoisen Suomen pääkaupungit Vaasa ja Helsinki ovat viimein yhteyksissä toisiinsa.

Lehtileike
Viipuri-Kolikkoinmäki 1918 keväällä.

Viipuri-Kolikkoinmäki 1918 keväällä.

28.–29.4.1918

Valkoisen armeijan uusi hyökkäys johtaa Viipurin kukistumiseen. Osa punaisista pyrkii vielä kohti Venäjää, mutta heidät motitetaan Tienhaaraan. Taistelut päättyvät 29.4. punaisten antautumiseen.

2.–5.5.1918

Toukokuun alussa punaisesta Suomesta on jäljellä vain pala Kymenlaaksoa. Valkoiset valloittavat 2.5. Kouvolan sekä 4.5. Kotkan ja Haminan. Viimeiset punaiset antautuvat 5.5. Ahvenkoskella Haminassa. Sota päättyy valkoisen armeijan voittoon. Sodan hinta on kova. Pelkästään taisteluissa on menehtynyt noin 9 500 suomalaista. Terrori yltyy entisestään sodan loppuvaiheen aikana ja taistelujen jälkeen. Kaiken kaikkiaan terrorissa menehtyy enemmän ihmisiä kuin varsinaisissa taisteluissa. Voitettujen osa on kova, mikä näkyy punaisten huomattavasti suurempina tappioina niin taistelukentillä kuin terroritilastoissakin. Sodan päättyessä valkoisten vangiksi on jäänyt jo yli 80 000 punaista.

Kaatuneita suojeluskuntalaisia ja punakaartilaisia.

Kaatuneita suojeluskuntalaisia ja punakaartilaisia.

Lehtileike

4.5.1918

Vaasan senaatti saapuu Helsinkiin.

Senaattori Svinhufvud puhuu Rautatieasemalla Vaasan senaatin paluutilaisuudessa.

Senaattori Svinhufvud puhuu Rautatieasemalla Vaasan senaatin paluutilaisuudessa.

12.5.1918

Viaporin nimeksi muutetaan Suomenlinna ja Suomen leijonalippu nostetaan paraatin yhteydessä ensimmäistä kertaa linnoituksen salkoon.

Suomen leijonalippu Suomenlinnan muureilla.

14.5.1918

Viimeiset venäläiset joukot jättävät Inon linnakkeen osittain tuhottuna. Näin venäläisten sotajoukkojen vetäminen Suomesta tulee päätökseensä, mikä tarkoittaa myös sisällissodan päättymistä.

14.5.1918

Valtiomuototaistelu käynnistyy julkisuudessa. Lehdissä julkaistaan monarkian kannattajien julistus, jonka on allekirjoittanut 47 tunnettua yhteiskuntavaikuttajaa.

Lehtileike
Eduskunnan ensimmäinen kokoontuminen sisällissodan jälkeen. Sosiaalidemokraateista oli paikalla vain Matti Paasivuori.

15.5.1918

Eduskunta kokoontuu ensimmäistä kertaa sodan jälkeen. Sosiaalidemokraateista osallistumaan pääsee vain Matti Paasivuori.

16.5.1918

Valkoisen Suomen voitonjuhlaa vietetään Helsingissä Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan 12 000 miehen voitonparaatilla sekä valtiollisilla juhlamenoilla.

Valkoisten voitonparaati Senaatintorilla.

Kenraali Mannerheim puhuu eduskunnalle voitonjuhlassa.
Lehtileike

18.5.1918

Valtiomuotokeskustelun jatkuessa eduskunta ratkaisee tilapäisesti kysymyksen korkeimman vallan käyttämisestä valitsemalla Svinhufvudin valtionhoitajaksi.

22.5.1918

Sotavankilaitos kieltää omaisia toimittamasta elintarvikkeita vangeille. Määräys vaikeuttaa entisestään leirien elitarviketilannetta.

Punavankeja siirretään Suomenlinnan vankileirille. Laiturilla vankien omaisia.

Punavankeja siirretään Suomenlinnan vankileirille. Laiturilla vankien omaisia.

22.5.1918

Monarkistit perustavat Uuden Suomen Turvaamiskomitean edistämään kuningashanketta.

Lehtileike

27.5.1918

Senaatin miehitystä muutetaan niin, että puheenjohtajaksi tulee Paasikivi ja senaattiin nimitetään viisi uutta senaattoria.

27.5.1918

Kiistat armeijan järjestämisestä ja saksalaisten asemasta siinä johtavat Mannerheimin eroon armeijan ylipäällikön tehtävistä. Uudeksi ylipäälliköksi nimitetään kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman.

Lehtileike

28.5.1918

Kamariherra Hjalmar Linder julkaisee Hufvudstadsbladetissa kirjoituksen, jossa hän tuomitsee voittajien harjoittaman terrorin sekä vankileirien kurjat olosuhteet. Lehden toimitus liitti kirjoituksen perään huomautuksen, jossa Linderin tietojen sanottiin olevan vääriä. Seuraavina päivinä Linderin kirjoitus herättää vastalauseiden myrskyn porvarillisessa lehdistössä.

28.5.1918

Eduskunta päättää hyväksyä siniristilipun Suomen lipuksi. Päätöksen jälkeen istunto keskeytetään ja kansanedustajat siirtyvät katsomaan uuden lipun nostamista Heimolan talon katolle.

Lehtileike

29.5.1918

Helsingin Sanomissa julkaistaan 75 tunnetun kansalaisen vetoomus tasavallan puolesta.

29.–31.5.1918

Kiista punavankien kohtalosta ratkeaa. Eduskunta hyväksyy ja Svinhufvud vahvistaa lain valtiorikosoikeuksista. Ensimmäiset osastot nimitetään heti seuraavina päivinä. 80 000 punavangin sodan aikaisen toiminnan tutkiminen ja käsittely valtiorikosoikeuksissa on työläs ja aikaa vievä operaatio. Monet joutuisivat odottamaan tuomioitaan vankileireillä pitkälle syksyyn saakka.

3.6.1918

Eduskunta ratifioi kevättalvella Saksan kanssa tehdyn valtiosopimuksen.

Lehtileike
Muurmannin legionan miehiä.

Muurmannin legionan miehiä.

7.6.1918

Englannin edustajat ja Venäjälle paenneet punaiset allekirjoittavat sopimuksen Muurmannin legioonan perustamisesta.

11.6.1918

Senaatti antaa eduskunnalle monarkiaan pohjautuvan valtiosääntöehdotuksen. Samana päivänä julkaistaan yli 300 monarkiaa kannattavan nuorsuomalaisen lista. Seuraavana päivänä julkaistaan vastavetona 308 tasavaltalaisen lista.

Lehtileike
Lehtileike
Lehtileike

12.6.1918

Maalaisliiton senaattorit Kyösti Kallio ja Eero Pehkonen jättävät eroanomuksensa valtiosääntökiistan takia, mutta eivät lopulta vielä eroa senaatista.

16.6.1918

Suomen valtiolippu nostetaan ensimmäistä kertaa Senaatin talon salkoon. Tapahtumaa todistaa suuri joukko pääkaupunkilaisia.

Suomen lippu Senaatintalon katolla.
Vangittuja punakaartilaisia odottamassa valtiorikosoikeuden istuntoa.

Vangittuja punakaartilaisia odottamassa valtiorikosoikeuden istuntoa.

18.6.1918

Valtiorikosoikeudet aloittavat toimintansa. Seuraavien kuukausien aikana tuomioistuimet jakavat rangastuksia 67 788 henkilölle. Tuomiot ovat pääosin vapausrangaistuksia, joihin sisältyy myös kansalaisluottamuksen menettäminen. Merkittävä osa tuomituista saa suoraan ehdonalaisen tuomion tai sellaisen vankeustuomion, joka muutetaan joukkoarmahduksien yhteydessä ehdonalaiseksi vankeudeksi. Elinkautisia rangaistuksia tuomioistuimet antavat 886 henkilölle ja kuolemantuomioita 555 henkilölle.

18.6.1918

Tasavaltalaiset perustavat valtakunnallisen keskusjärjestön.

15.6.–15.8.1918

Vankileirien surkeat olosuhteet alkavat näkyä nopeasti kasvavana kuolleisuutena. Huono hygienia ja aliravitsemus tekevät punavangeista otollisia uhreja tartuntataudeille. Leirien kuolleisuus alkaa kiihtyä kesäkuun puolivälistä alkaen ja on huipussaan heinäkuussa. Kesäkuussa leireillä menehtyy lähes 3 000 vankia, heinäkuussa yli 5 000 ja vielä elokuussa 2 200. Näin vankileireistä kehittyy kansallinen katastrofi, jossa menehtyy kaikkiaan noin 13 500 ihmistä eli enemmän kuin sisällissodan taisteluissa tai terrorissa.

Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä.

Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä.

Lehtileike

26.6.1918

Vankileirikatastrofin kiihtyessä senaatti päättää päästää vaarattomimmaksi katsotut III ryhmän vangit vapaalle odottamaan tuomioitaan.

27.6.–23.7.1918

Elintarvikejakelussa siirrytään viljapulan seurauksena selluloosajauhoa sisältäviin leipiin. Heinäkuun puolivälissä selluloosajauhon määrä joudutaan nostamaan 50 prosenttiin jaettavan leivän jauhoista. Syrjäisemmillä seuduilla turvaa haetaan perinteiseen tapaan pettuleivästä.

Espanjantautiin kuolleen tytön hautajaiset. Myös tytön kaksi veljeä menehtyi tautiin.

Espanjantautiin kuolleen tytön hautajaiset. Myös tytön kaksi veljeä menehtyi tautiin.

1.–7.7.1918

Espanjantauti ilmestyy lehtien uutisiin, aluksi ulkomaiden osioissa, mutta pian myös kotimaan uutisissa. Hetken kuluttua tauti alkaa näkyä myös kuolinilmoituksissa. Lapsia, nuoria aikuisia ja vanhuksia tappava influenssapandemia on saapunut Suomeen. Taudin ensimmäinen aalto koetaan kesällä, jolloin se koettelee erityisesti vankileirejä. Tauti palaa uudelleen loppusyksystä. Kaikkiaan tautiin menehtyy saman verran suomalaisia kuin sisällissodan kauhuihin.

2.–5.7.1918

Kansanedustajat Hornberg, Furuhjelm, Rosenqvist ja Sundblom tekevät punavankien kohtelusta ja vankileirien olosuhteista välikysymyksen senaatille. Varovaiseen muotoon kirjatussa kysymyksessä viitattiin ulkomaisissa lehdissä julkaistuihin synkkiin kertomuksiin vankileirien arjesta. Senaatin vastauksen antaa 5.7. sotaministeri Thesleff. Hänen mukaansa ongelmia oli jonkun verran ollut, mikä johtui valtavasta vankimäärästä ja maan sekasortoisesta yleistilanteesta. Tauti- ja elintarviketilanne oli vaikea, mutta paranemaan päin. Tuomioistuimien työskentely eteni nyt ripeästi ja vankeja tultaisiin pian laskemaan lisää ehdonalaiseen. Eduskuntakeskustelun puheevuoroissa todettiin hallituksen tehneen parhaansa vaikeissa olosuhteissa, ja että lehtien kauhujutut olivat lähinnä ilkeää liioittelua. Eduskuntatyöskentelyyn osallistuneiden kahden sosiaalidemokraattisen kansanedustajan vastalauseet eivät saaneet muilta myötätuntoa.

Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä.

Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä.

3.7.1918

Viranomaiset antoivat puolentoista kuukauden kiellon jälkeen omaisille luvan toimittaa punavangeille elintarvikkeita.

Lehtileike

6.7.1918

Eduskunta päättää, että punaisten painamista seteleistä hyväksyttäisiin lunastettavaksi vain markan setelit. Päätöksen mukana etenkin työväestön taloudellinen asema heikkenee entisestään, sillä kevään 1918 aikana maksetut palkkarahat muuttuvat nyt arvottomiksi. Punaisia seteleitä on vältelty riskien takia kaikessa kaupankäynnissä jo sodan päättymisestä lähtien.

13.7.1918

Valtiomuotoesityksen toinen käsittely eduskunnassa. Monarkistien malli voittaa vain niukasti.

Venäjän keisari Nikolai II perheineen.

16.–17.7.1918

Bolševikit surmaavat Venäjän vallasta suistetun keisariperheen Jekaterinburgissa.

17.7.1918

Eduskunta hyväksyy kolmannessa käsittelyssä torpparilain. Äänestystulos on lähes yksimielinen, mutta sitä ennen käydään vielä kiivasta keskustelua siitä, onko laki liian pitkälle menevä vai sittenkin liian suppea. Nyt hyväksytty laki koskee vain yksityisten tilojen torppareita ja mäkitupalaisia, jolloin kruunun ja kirkon torppareiden asema jää edelleen odottamaan ratkaisua.

Hamberg vaimonsa kanssa torppansa edustalla Iitin Kyöperilässä.
Lehtileike

17.7.1918

Senaatti uhkaa erolla, jos monarkistien valtiosääntö ei saa riittävää tukea. Saksalaiset ilmoittavat julkisesti tukevansa monarkiaa. Valtiomuotokysymyksen kolmas käsittely eduskunnassa siirtyy kuitenkin viime hetkellä, osan edustajien toivottua lisäaikaa.

18.7.1918

Länsirintamalla aloite siirtyy saksalaisilta ympärysvalloille, joiden hyökkäys aloittaa Marnen toisen taistelun. Seuraavien viikkojen aikana ympärysvallat käynnistävät useita hyökkäysoperaatioita, joiden torjumiseen saksalaisilla ei enää ole resursseja. Suomessa tilannetta seurataan kiinnostuneena, mutta sotaonnen kääntymisen lopullisuus havaitaan vasta myöhemmin syksyllä.

Lehtileike
Lehtileike

3.8.1918

Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut alkavat Berliinissä. Suomalaiset esittävät Itä-Karjalan ja Kuolan niemimaan liittämistä Suomeen. Venäläiset puolestaan esittävät aluevaihtoja, jossa venäläiset saisivat Suomenlahden saaria sekä Karjalankannaksen rannikkoalueita ja suomalaiset alueita Itä-Karjalasta ja pääsyn Jäämerelle. Neuvottelut keskeytyvät 27.8.

7.–9.8.1918

Valtiopäivät huipentuvat kiistaan Suomen tulevasta hallitusmuodosta. Monarkistinen hallitusmuotoehdotus otetaan 7.8. eduskunnan kolmanteen käsittelyyn. Pitkän keskustelun jälkeen ehdotuksen hyväksymistä kiireellisessä järjestyksessä kannattaa 75 ja vastustaa 32 kansanedustajaa. Näin tarvittavaa 5/6 enemmistöä ei löydy, jolloin esitys jää lepäämään vaalien yli. Monarkian kannattajat turvautuvat tämän jälkeen vaihtoehtoiseen toimintamalliin ja ryhtyvät vaatimaan kuninkaanvaalia vuoden 1772 hallitusmuodon perusteella. Kiivaan keskustelun jälkeen eduskunta päättää 9.8. viimeisessä istunnossaan äänin 55-44 antaa senaatille oikeuden kuninkaanvaaliin.

Lehtileike
Lehtileike

8.8.1918

Saksan armeijan ”musta päivä”. Ympärysvaltojen Amiensin hyökkäystä torjuvien saksalaisjoukkojen taistelutahto horjuu, ja monet osastot antautuvat tai pakenevat. Ympärysvallat saavuttavat ratkaisevan tuntuisen läpimurron.

Lehtileike

17.8.1918

Hallitusmuototaistelussa tasavaltaa tukeneet maalaisliiton senaattorit Kallio ja Pehkonen eroavat senaatista.

20.8.1918

Valtiorikosylioikeuden vahvistamien kuolemantuomioiden täytäntöönpano aloitetaan. Kuolemaantuomittuja on 555, joista yli sata teloitetaan ennen tuomioiden muuttamista elinkautiseksi vankeudeksi joulukuussa 1918.

Kuolemaantuomittujen teloitus Helsingin Santahaminassa.

Kuolemaantuomittujen teloitus Helsingin Santahaminassa.

Lehtileike

29.8.1918

Venäjälle paenneet punaiset perustavat Suomen Kommunistisen Puolueen Moskovassa.

9.9.1918

Hessenin prinssi Friedrich Karl ilmoittaa olevansa käytettävissä Suomen kuninkaaksi, mikäli saisi vaaleissa riittävän kannatuksen.

Lehtileike

26.9.1918

Ylimääräiset valtiopäivät kokoontuvat käsittelemään hallitusmuotokysymystä ja kuninkaan valintaa.

Lehtileike
Lehtileike

30.9-6.10.1918

Keskusvallat horjuvat tappion partaalla. Saksan valtakunnankansleri Georg von Hertling eroaa 30.9. ja tilalle nimitetään 3.10. rauhan kannattajana tunnettu prinssi Max von Baden. Kolme päivää myöhemmin hän pyytää aselepoa Yhdysvaltain presidentti Wilsonilta viitaten tämän 14 kohdan rauhanohjelmaan. Ympärysvallat vaativat kuitenkin Saksan sotilasjohdon vaihtamista ennen neuvottelujen aloittamista.

8.10.1918

Monarkistien viimeinen yritys valtiosäännön muuttamiseksi ei saa eduskunnassa kiireellisen perustuslain muutoksen vaatimaa enemmistöä. Näin monarkian kannattajat joutuvat jatkamaan vuoden 1772 hallitusmuotoon pohjautuvalla menettelytavalla, jossa valtiopäivät valitsevat maalle uuden kuninkaan aiemman hallitsijasuvun sammuttua.

Lehtileike
Lehtileike

9.10.1918

Kuninkaan vaali toteutetaan eduskunnassa. Kiivaan sananvaihdon jälkeen eduskunta valitsee äänin 64-41 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin.

12.10.1918

Kenraali Mannerheim lähtee senaatin pyynnöstä neuvottelemaan Suomen tilanteesta ympärysvaltojen kanssa.

15.10.–31.12.1918

Espanjantauti palaa syksyllä Suomeen aiempaa voimakkaampana. Lehdet täyttyvät viranomaisten ohjeista, kielloista ja varoituksista – sekä pian myös kuolinilmoituksista. Kaupungeissa tauti täyttää sairaalat sekä lamaannuttaa virastojen ja liikkeiden toimintaa. Vaikeinta on kuitenkin syrjäseuduilla, missä perheet ja kyläyhteisöt jäävät oman onnensa nojaan aikuisväestön sairastuttua.

Lehtileike
Lehtileike

29.10-3.11.1918

Keskusvaltojen tappio alkaa näyttää varmalta. Taistelukentillä tappiot seuraavat toisiaan. Loka-marraskuun vaihteessa sisäiset levottomuudet leviävät vauhdilla Itävalta-Unkarissa ja Saksassa. Eletään monarkioiden viimeisiä hetkiä.

30.10.1918

Valtionhoitaja Svinhufvud armahtaa ehdonalaiseen korkeintaan neljän vuoden vankeustuomiot saaneet punavangit. Käytännössä armahdus koskee yli 10 000 tuomittua.

Lehtileike
Lehtileike

3.–4.11.1918

Itävalta-Unkari allekirjoittaa aseleposopimuksen ympärysvaltojen kanssa. Monikansallisen keisarikunnan hajoaminen kiihtyy seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana.

7.–11.11.1918

Saksan ja ympärysvaltojen aseleponeuvottelut alkavat Compiègnessa. Keisari Vilhelm II luopuu kruunustaan 9.11. ja seuraavana päivänä Saksa saa sosiaalidemokraattisen valtakunnankansleri Friedrich Ebertin johtaman uuden hallituksen. Maa on kuitenkin hajoamassa sisäisiin levottomuuksiin ja valtataisteluihin. Ympärysvaltojen ehdot ovat kovat, mutta Saksa joutuu lopulta neljän päivän neuvottelujen jälkeen suostumaan niihin. Aseleposopimus allekirjoitetaan aamuviideltä 11.11.1918.

Lehtileike

11.11.1918

Ensimmäinen maailmansota päättyy aselepoon klo 11.00.

Lehtileike

11.–15.11.1918

Keskusvaltojen täydellinen romahtaminen luo Itä-Eurooppaan valtatyhjiön. Itsenäistymisien, vallankumouksien ja sisällissotien aika näytti olevan ovella. Poliittisista tavoitteista riippuen Suomessa pelätään tai toivotaan uutta sotaa, joka muuttaisi rajoja, lähialueen valtatasapainoa tai kenties myös Suomen sisäisen sodan lopputulosta. Heti aselepotietojen jälkeen maassa liikkuu valtavasti huhuja mahdollisesta tulevasta yhteenotosta itärajalla. Huolia lisäsi Neuvosto-Venäjän irtisanoutuminen Brest-Litovskin rauhansopimuksesta 13.11. Suomalaisille maailmansodan lopputulos tarkoitti epävarmuuden lisääntymistä.

Lehtileike

17.–23.11.1918

Helsingissä järjestetään uuden rautatieaseman tiloissa suuri säilyke- ja vastikenäyttely, jossa suomalaisille esitellään vaihtoehtoja ja ideoita pula-ajan ravitsemuksen parantamiseen. Vähän aiemmin valmistuneet satotiedot ja elintarvikeviranomaisten laskelmat kertoivat tilanteen vakavuudesta. Jos tuontia ei saataisi pian toimimaan, olisi Suomessa edessä nälkätalvi.

Lehtileike
Lehtileike

22.11.1918

Puna-armeija hyökkää Viroon. Suomen hallitus empii avun antamista, mutta virolaiset saavat paljon sympatiaa etenkin porvarillisissa piireissä.

27.11.1918

Saksalaissuuntaukseen ja monarkiaan tukeutunut Paasikiven senaatti eroaa. Uuteen Lauri Ingmanin johtamaan hallitukseen tulee yhtä paljon tasavallan ja monarkian kannattajia. Muutoksien yhteydessä uudistui myös hallitusvallan nimikäytännöt: senaatista tuli valtioneuvosto, senaattoreista ministereitä ja prokuraattorista oikeuskansleri.

Lehtileike

7.12.1918

Punavankien tuomioiden armahdukset jatkuvat. Svinhufvudin päätöksellä ehdonalaiseen lasketaan kaikki 5-6 vuoden vankeustuomiot saaneet eli noin 6500 vankia. Samalla kaikki kuolemantuomiot muutetaan elinkautistuomioiksi. Samaan asetukseen kuului myös kohta, jossa armahdettiin kaikki valkoisten puolella luvattomiin väkivaltatekoihin syyllistyneet.

7.–8.12.1918

Suomi ja ympärysvallat sopivat elintarvikkeiden tuonnin järjestämisestä. Ensimmäiset tuontierät tuotaisiin Tanskasta ja Ruotsista. Yhdysvallat kompensoisi näille maille Suomeen laivatut elintarvikkeet. Loput Suomi kuljettaisi itse Yhdysvalloista.

Lehtileike

7.–8.12.1918

Porvarillinen puoluekenttä järjestäytyy uudestaan. Tasavaltaa kannattaneet perustavat Kansallisen Edistyspuolueen ja monarkiaa kannattaneet Kansallisen Kokoomuksen.

Lehtileike

10.–12.12.1918

Svinhufvud eroaa valtionhoitajan tehtävistä ja 12.12. tehtävään valitaan ympärysvaltoihin hyvät suhteet säilyttänyt Mannerheim.

14.12.1918

Saksalaiset järjestävät Helsingissä jäähyväisparaatin. Samana päivänä Friedrich Karl ilmoittaa, ettei ota Suomen kruunua vastaan. Tieto kruunun kohtalosta julkaistaan kuitenkin vasta pari viikkoa myöhemmin. Saksalaisia joukkoja kuljettavat alukset jättävät Suomen pääkaupungin aamulla 16.11.1918.

Saksalaiset lähtevät laivoilla Helsingistä.

Saksalaiset lähtevät laivoilla Helsingistä.

Lehtileike

17-28.12.1918

Suomessa järjestetään ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit. Sosiaalidemokraatit palavat näkyvästi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sisällissodan hävinnyt osapuoli nousee etenkin kaupungeissa ja teollisuuskeskuksissa valtuustojen suurimmaksi puolueeksi.

22.12.1918

Valtionhoitaja Mannerheim saapuu Suomeen.

Valtionhoitaja Mannerheim työpöydän ääressä.

23.–30.12.1918

Viron hallitus ja suomalainen vapaaehtoistoimikunta tekevät sopimuksen vapaaehtoisjoukkojen lähettämisestä Viroon. Ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuvat Tallinnaan 30.12.

Viron armeijan ylipäällikkö vastaanottaa ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset.

Viron armeijan ylipäällikkö vastaanottaa ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset.

Lehtileike

23.12.1918

Valtionhoitaja Mannerheim määrää eduskuntavaalit järjestettäväksi maaliskuun alussa 1919.

26.12.1918

Ensimmäinen viljalaivoista saapuu Suomeen ja Helsinkiin. Viljalaivoja pidetään yleisesti merkkinä paremmasta tulevasta. Tuonti saadaan käynnistymään viime hetkellä, sillä etenkin kaupunkien elintarviketilanne oli ehtinyt muodostua kriittiseksi. Lähes koko Eurooppa näkee nälkää ja Suomessakin on vielä pitkä matka normaalioloihin. Säännöstelyä jatketaan eriasteisena aina vuoden 1921 alkupuolelle saakka.

Viljaa puretaan, ss Mursusta.

Viljaa puretaan, ss Mursusta.

1919–1920

Itäisen Euroopan levottomuudet jatkuvat monivaiheisina Suomen lähialueilla. Suomalaisia pyritään houkuttelemaan osallistumaan Venäjän sisällissotaan tukemalla hyökkäystä Pietariin. Hankkeella on Suomessa merkittäviä tukijoita, mutta suunnitelmat kaatuvat ympärysvaltojen tuen puutteeseen ja Venäjän vastavallankumouksellisten haluttomuuteen tunnustaa Suomen itsenäistyminen.

Maaliskuun 1919 vaaleissa tasavaltaa kannattavat ryhmät saavat enemmistön eduskunnassa. Hallitusmuototaistelu ratkeaa lopulta 21.6., jolloin eduskunta hyväksyy Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon. Valtionhoitaja Mannerheim vahvisti lain 17.7., jonka jälkeen 25.7. eduskunta saattoi valita Suomen ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Kun keväällä oli vielä saatu merkittävimpien ympärysvaltojen eli Iso-Britanian ja Yhdysvaltojen tunnustus Suomen itsenäisyydelle, alkoivat itsenäisen Suomen alkuvaiheiden myrskyt vähitellen laantua.

Yhtenä sekasortoisen vaiheen viimeisenä merkkipaaluna voidaan pitää Tarton rauhaa 14.10.1920. Suomi oli onnistunut itsenäistymään ja säilyttämään itsenäisyytensä Euroopan levottomuuksien keskellä, mutta hinta oli kova. Itsenäisyyden alkutaipaleella Suomi oli köyhä nuori tasavalta, jonka kansakunta oli lyöty rikki.

Lapsia leikkimässä Havis Amandan suihkulähteellä.

Lapsia leikkimässä Havis Amandan suihkulähteellä.