Tiedotusvälineille 4.12.2018

Sisällissodan muistovuosi on syventänyt ymmärrystä itsenäisen Suomen alkuvaiheista

Suomea sata vuotta sitten koetellutta sisällissotaa on kuluneen vuoden aikana muistettu monin eri tavoin. Säätytalolla tänään pidetyssä Muistovuosi 1918 -hankkeen päätösseminaarissa painotettiin historian vaikeiden vaiheiden avoimen käsittelyn tärkeyttä. Muistovuosi on tuonut esiin sovinnon ja yhteiskunnallisen eheyden merkitystä tässäkin ajassa.

Kuluvana vuonna Suomessa on muistettu sisällissotaa ja vuoden 1918 tapahtumia monin eri tavoin. Aihetta on käsitelty laajasti tieteen, taiteen, teatterin, kirjallisuuden ja musiikin keinoin. Eri puolilla maata järjestetyissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa on muisteltu sadan vuoden takaisia hetkiä. Muistovuosi on tuottanut myös uutta historiantutkimusta ja synnyttänyt laajaa keskustelua kansakuntaa syvästi koskettaneesta ajanjaksosta.

Valtioneuvoston kanslian asettama Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hanke on koonnut ja jakanut tietoa vuoden 1918 tapahtumien muistamisesta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tammikuussa Eduskunnassa järjestetyssä sisällissodan muistohetkessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron demokratian, sovinnon ja yhteiskunnallisen eheyden puolesta.

”Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Päättyvän Muistovuoden myötä olemme pystyneet löytämään uusia näkökulmia itsenäisyyden vaikean ja erittäin raskaan alun tarkasteluun”, pääministeri Juha Sipilä totesi tänään Säätytalolla pidetyssä valtioneuvoston kanslian Muistovuosi 1918 -hankkeen päätöstilaisuudessa.

Muistovuoden päätösseminaarissa puhuivat professori Pertti Haapala, filosofian tohtori Kati Katajisto sekä professori Seppo Hentilä. Paneelikeskustelussa sadan vuoden takaisten tapahtumien merkitystä tässä ajassa tarkastelivat ministeri professori Laura Kolbe, kirjailija Sirpa Kähkönen, ministeri Kai Mykkänen, emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen sekä dosentti Tuomas Tepora.

****
Lisätietoa:
Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen, Muistovuosi 1918 -hanke, valtioneuvoston kanslia
tiina-kaisa.laakso-liukkonen@vnk.fi p. 029 516 0220

Kuvia tilaisuudesta tulee saataville valtioneuvoston kanslian Flickr-tilille:
https://www.flickr.com/photos/finnishgovernment/albums

muistovuosi.fi Muistovuosi 1918 Facebookissa ja Twitterissä

****
Vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota oli yhteiskunnallisten ristiriitojen, ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen synnyttämä konflikti. Sota alkoi tammikuun lopulla punaisten vallankumouksella Helsingissä sekä hallituksen joukoiksi julistettujen suojeluskuntien operaatiolla venäläisiä varuskuntia vastaan Pohjanmaalla ja Karjalassa. Toukokuun alkuun kestänyt sota oli julma ja verinen. Punaista Suomea tukivat Venäjän bolsevikit ja valkoista Suomea keisarillinen Saksa. Molemmat osapuolet syyllistyivät raakaan terroriin, jossa menehtyi enemmän ihmisiä kuin taisteluissa. Valkoisten voittoon päättynyttä sotaa seurasi syksyyn asti jatkunut vankileirien aika, jossa yli 13 000 ihmistä menehtyi terroriin, nälkään ja tauteihin. Kaikkiaan sisällissota vaati yli 36 600 ihmisen hengen.

Valtioneuvoston kanslian asettama Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hanke on tarkastellut tärkeää vaihetta itsenäisen Suomen historiassa. Muistovuosi 1918 on tuonut esiin yhteiskunnallisen eheyden merkitystä ja koonnut tietoa vuoden 1918 tapahtumien muistamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. muistovuosi.fi