Suomen sisällisota oli lyhyt, mutta kauaskantoinen helmikuusta toukokuuhun kestänyt ajanjakso, jonka yhteiskunnalliset vaikutukset kytevät jossain määrin edelleen pinnan alla. Sisällissodassa vasta itsenäistynyt Suomi ajautui valtataisteluissaan veriseen väkivallan kierteeseen ja päätyi samalla taloudellisen katastrofin partaalle.
Vuosi 1918 surullisine tapahtumineen on silti olennainen osa Suomen itsenäistymisen kehityskaarta eikä sitä pidä lakaista maton alle. Vaikka asiasta julkisesti puhuminen on haastavaa, kaikenlaisten historiallisten tapahtumien huomioiminen kuulu valtiollisiin tehtäviin.
Kun vuonna 2018 täydet 100 vuotta täyttänyttä sotaa haluttiin muistaa, Valtioneuvoston kanslia pelasi varman päälle ja otti avukseen markkinointi- ja konsultointipalveluja tarjoavan SEK-yrityksen minimoidakseen vanhojen haavojen ristiriitojen vaikutuksen. Digitaalinen muistoprojekti toteutettiin hienosti, ja se toimii esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä tulevissa traagisten historiavaiheiden muistotilaisuuksissa ja muiden hankalien aiheiden käsittelyssä.
Voiko sisällissodalle antaa myönteistä julkisuutta?
Valtioneuvoston ja SEK:in Muistovuosi 1918 -hankkeen tavoitteena oli tehdä kääntää huomio vastakkain asettelun sijaan sisällissodan pääteeksi saavutettuun rauhaan, ja korostaa sen mukanaan tuomaa sovintoa ja eheyttä. Kaikki tapahtuman aikainen viestintä keskitti huomion aiheen arkuuteen ja nosti esiin pelkän sisällissodan sijaan muita vuoden 1918 aikaisia Suomen ja maailman tapahtumia.
Suomen senaatin (valkoiset) ja Suomen kansanvaltuuskunnan (punaiset) johtamien joukkojen välillä käyty sisällissota pyrittiin kuvaamaan muistotapahtuman teksteissä ja kuvissa neutraalin ja kunnioittavan lähestymistavan kautta. Näin haluttiin tavoittaa mahdollisimman suuri yleisö loukkaamatta kenenkään tunteita tai ottamalla sodan syihin ja lopputulokseen sen suurempaa kantaa. Loppujen lopuksi sisällissodassa sai surmansa noin 37 000 suomalaista, mikä oli suuri menetys juuri käydystä nelivuotisesta ensimmäisestä maailmansodasta selvinneelle Suomelle.
Muistovuosi 1918 -tapahtuman viestinnällisinä pääkanavina toimivat oma verkkosivusto sekä Facebook- ja Twitter-tilit. Keskustelua käytiin tiiviissä muodossa ja puhtaasti asiapohjalta, jotta nuoremmallekin väestölle selvisi syvällisemmin mistä sisällissodassa oli kysymys. Teemaan liittyvät tapahtumat, julkaisut, näytelmät, keskustelutilaisuudet ja näyttelyt toivat mukaan uusia sävyjä ja näkökulmia.
Avoimuus ja hillitty sävy auttoivat Muistovuosi 1918 -hanketta onnistumaan tavoitteissaan syventää ymmärrystä itsenäisen Suomen alkuvaiheista. Sovinnon, anteeksiannon ja eheyden teemat korostuivat eri muistotilaisuuksissa ja puheenvuoroissa niin kuin suunnitelmana oli.
Hanke yhdisti kolme tärkeää osa-aluetta: historiantutkijoiden ja viestinnän ammattilaisten syvän ammattitaidon sekä Valtioneuvoston rohkean ohjauksen. Vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä tunnelataus tunnistettiin ja tiedostettiin jo suunnitteluvaiheessa ja haluttua viestiä ohjattiin oikeaan suuntaan alusta alkaen.
Suomen sisällissota pähkinänkuoressa
Suomen joulukuussa 1917 saavutettua itsenäisyyttä seurasi tammikuussa 1918 alkanut sisällissota, joka käytiin yhteiskunnallista muutosta ja vallankumousta ajavan punaisen kaartin ja istuvaa hallitusta tukeneiden valkoisten välillä. Molemmilla puolilla oli noin 80 000 sotilasta, ja aseelliset konfliktit jakoivat Suomen punaisten Etelä-Suomeen ja valkoisten Keski- ja Pohjois-Suomeen.
Tilanne raukesi vuoden 2018 toukokuussa siihen, että Saksan auttamat valkoiset saivat punaisesta armeijasta yliotteen huolimatta siitä, että punaiset saivat aseapua ja vapaaehtoisia sotilaita Venäjältä. Saksalla tai Venäjällä ei kuitenkaan ollut suoraa vaikutusta Suomen sisällissodan alkamiseen tai loppumiseen. Paloherkäksi sisällissodan tekee se, että suomalaiset kääntyivät toisiaan – jopa perheenjäseniään – vastaan ja syyllistyivät sanoinkuvaamattomiin raakuuksiin. Mukana oli myös alle 15-vuotiaita lapsisotilaita molemmista sukupuolista.
Muut sisällissodasta käytetyt nimet heijastavat sitä, miten sama tapahtuma tulkittiin usealla eri tavalla. Vuosi 1918 oli näkökulmasta riippuen sekä vapaussota, kansalaissota, luokkasota että kapina, ja syitä sodan syttymiseen oli useita. Vasta erittelemällä ne kaikki on mahdollista saada hyvä kokonaiskuva siitä, mitä vuoden 1918 aikana Suomessa tapahtui.
Huono valmistelu voi pilata hyvän idean
Aina hankalista aiheista keskustelu julkisesti ei ole yhtä yksinkertaista. Etenkin poliitikot ja muut vaikuttajat joutuvat aina silloin tällöin ikäviin selkkauksiin väärin valittujen sanojen vuoksi. Tiedon pimittäminen, perusteluiden puuttuminen ja käsitteiden sekoittuminen lisäävät kansalaisten hämmennystä. Arimmat aiheet voivat vaatia viikkojen lämmittelyä ennen kuin niitä voidaan ottaa esille ilman täystyrmäystä. Esimerkiksi verotuksen muutosten yksityiskohdat paljastetaan vasta raportin julkistamispäivänä.
Mitä enemmän alustoja asia saa käyttöönsä sen parempi – keskustelu laajenee ja tavoittaa suuremman yleisömäärän. Demokratiassa dialogilla on keskeinen rooli ja se lisää ymmärrystä puolin ja toisin. Jos viestintä on niukkaa, on myös väärinymmärrysten ja -tulkintojen vaara suurempi. Jaettavan tiedon on myös oltava tarkkaa, tutkittua ja paikkaansa pitävänä. Mikään ei toimi parempana sytytyslankana kuin puolihuolimattomat, pelkkään mututuntumaan perustuvat kommentit.